![]() Kuvassa vasemmalla uusi puheenjohtaja Arja Iho ja Seppo Lehtinen. |
Arja Iho valittiin TPK:n puheenjohtajaksi
(Takakirveellä 30.4.2023)
TPK:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 27.4.2023 vuosikokouksessa Arja Iho Hamaron omakotiyhdistyksestä. Äänestyksessä annettiin 102 ääntä, joista 60 sai Arja Iho ja 41 Seppo Lehtinen. Yksi äänestyslippu oli tyhjä.
Esittelypuheenvuorossaan Arja Iho korosti tarvetta muutokseen erityisesti tiedottamisessa ja kokouskäytännöissä. Erityisesti hallituksen toimintaa ja osallisuutta tulisi tehostaa some kanavien kautta ja mahdollistaa säännöissä etäkokousten pitäminen tai osallistuminen etänä "hybridikokouksiin". Arja asuvansa omakotitalossa ja kertoi tuntevansa erityisesti kerrostalokaavoittamisesta syntyvät kiistat omakotialueille tai niiden reunamille. Hän näkemyksensä mukaan TPK:n tulisi aktiivisemmin tukea paikallisia omakotiyhdistyksiä kaavoitusasioissa. Kysyttäessä mitä näyttöä hänellä on edunvalvonnasta, Arja kertoi ajaneensa ympäristöluvan tiukentamista Gasumin hajuhaitoille Topinojalta ja että siinä olisi onnistuttukin. Vaikka vielä olisi syytä saada uusia tiukennuksia, koska hajuhaitat eivät ole kokonaan hävinneet.
Seppo Lehtinen puolestaan kertoi, että edunvalvonnasta näytöt puhunevat puolestaan. Onkin totta, että SL oli ajamassa mm. hulevesien käsittelyn palauttamista niin, että ne asetuksen mukaan imeytetään pääsääntöisesti syntypaikalla, kosteikoilla, viivästyskaivoilla ja imeytyskentillä. Esimerkkinä kosteikosta Runosmarketin taksitolpan vieressä oleva allas.
Lehtinen näkee, että tärkeintä on istua niissä pöydissä, joissa päätökset tehdään.
Miksi puheenjohtaja vaihtui?
Jopa Turun Sanomissa spekuloitiin syytä Arja Ihon valintaan. Syynä ei ole pelkästään sähkösopimus - tyytymättömyyttä on aiheuttanut erityisesti heikko tiedotus ja kokouskäytäntöjen jääminen -80 luvulle. Näkyvyys somessa tai edes postailu emaililla TPK:n hallitukselle ja oky:n puheenjohtajille on jäänyt tekemättä. Etäkokouksia ei ole järjestetty korona-aikana - kokouksia olisi syytä pitää jatkossa jopa hybridinä eli sekä fyysisesti paikalle vaivautuville että etäyhteyden takana oleville.
Omakotiyhdistykset ovat usein kokeneet jäävänsä tuetta silloin kun sitä eniten olisi tarvittu esimerkiksi kaavakiistoissa.
Ja vaikka sähkön taivaissa heiluva hinta on Venäjän hyökkäyssodan ja Saksan vihreän liikkeen masinoiman atomivoiman purkamisen syytä - ennen kuin uutta fossiilitonta energiaa oli tilalla - TPK:n onneton tiedottaminen sopimuksen jälkimainingeissa lienee ollut monelle viimeinen pisara. Ainakin tuorein Aamuset lehdessä, jossa TPK:n pj:n mukaan sopimus ei ollut varsinainen TPK sopimus. Vaikka sopimusta ei voinut hyväksyä ilman TPK:n omakotiyhdistyksille luomaa tunnuskäytäntöä.
Mikä on Pientalosäätiö?
Yksi kipukohta on ollut Turun Pientalosäätiö, joka perustettiin siirtämällä TPK ry:n nimiin 600.000 markalla ostetut Koulukatu 19:ssa sijaitsevat 224m2 osakkeet säätiölle vuonna 1996.
Olin niihin aikoihin TPK:n hallituksessa mukana kun osakkeet hankittiin ja pidin sitä outona ajatuksena yhdistykselle ja epäilin kustannusten vievän TPK:n ”konkkaan” - väärässä olin, alkutaival oli jopa tuottoisa. Säätiölle siirtäminen tapahtui myöhemmin, jolloin en enää ollut mukana lainkaan omakotiyhdistystoiminnassa. Säätiöimistä on perusteltu verotus- ja suojauskeinona "vihamielistä" yhdistyksen valtausta vastaan.
Säätiö on toiminut pitkään omillaan - tilat kerrotaan maksetun viidessä vuodessa ulkopuolisilta vuokralaisilta saaduilla tuotoilla..
Säätiön johdossa ovat Tuomisto, Ehn, Lehtinen ja Koivunen. Säätiön tilinpäätökset ovat netistä ja ne ovat ”sisäsiistit”, outoja kulueriä ei ole. Siinä mielessä kaikki näyttäisi olevan kunnossa.
Viime vuosina vuokratulojen saaminen on vaikeutunut ja toimistotilojen vuokraaminen on käynyt työlääksi. Säätiö on saanut osan rahoituksesta Omakotilehden ilmoitustuotoista, jotka kuuluisivia oikeastaan TPK ry:lle. Meneillään olevan remontin jälkeen vuokra nousee 800€/kk.
Siksi on herännyt epäilys onko TPK ry:n mielekästä käyttää henkilöresursseja ja ym. voimia ”kiinteistö businekseen” vaan pitäiskö tyytyä vuokrasopimukseen kokoustiloista ulkopuolisen tahon kanssa. Kokouksiahan järjestetään vain 6-8/vuosi.
Päivystyksen merkitys paikkaan sidottuna on vähentynyt netin myötä. Silti päivystykselle tuntuu olevan tarvetta - ehkä edullisempaa olisi käyttää kevyttä digivaihdetta, jonka voisi kytkeä päivystäjälle kännykkään tai tietokoneen aspa sovellukseen.
Tilat ovat olleet toki käytettävissä maksutta jäsenyhdistyksillekin ja kopiokonetta käytetään huomattavan paljon yhdistysten viestintään. Paperiselle tiedotteelle tuntuu olevan kysyntää - se on useimmiten ainoa keino tavoittaa uusia alueille muuttaneita. Kokeilussa Takakirveelläkin huomattiin, että mikäli jäsenmaksulappua ei kannettu laatikkoon vaan lähetään vain emailiin, jäsenmaksuja jäi 30-40% maksamatta aiempaan verrattuna.
RAIMO OLLILA.
Aurinkopaneelit kuolettanevat investoinnin 10 vuodessa
Paneelien hinnat asennuksineen ovat lyhyessä ajassa tulleet alaspäin, nyt 12kpl 410Wp (4,92kWp) paneelin järjestelmä tarjotaan alle 7000€:lla, kun vielä viime vuoden syksyltä samalla paneelimäärällä, hieman suuremmalla teholla, (5,4kWp) tarjous oli n. 12000€. Työn osuus viimeiseksi saadussa tarjouksessa oli n. 3000-3400€, josta koti talousvähennys olisi n. 1100-1260€.
Aurinkopaneelit tuottavat hyvin maalis-syyskuun välillä, mutta loka - helmikuussa, jolloin sähkön kulutus on suurin, paneelien teho on lähes nolla ja se heikentää investoinnin kannattavuutta.
Mikäli paneeleita ei saa asennettua suoraan etelään n. 30° kulmassa, tuottoarvioita pitää korjata alaspäin.
Nyrkkisääntö on, etelä itään ja länteen päin paneelissa tuotto on n. 25% pienempi kuin etelään suunnatussa ja 7% pienempi kaakkoon ja lounaaseen suunnatussa.
Pitkässä juoksussa kannattavuus riippuu energiamarkkinoista ja siitä kuinka paljon sähköä saa omaan käyttöön.
Se kuinka paljon energiayhtiö palauttaa euroina pientuottajalle riippuu pörssisähkön hinnasta. Suurimmillaan paneelien tuotto on kesällä, jolloin sähkön tarjonta on suuri, kulutus pienin ja pörssisähkön hinta alhaisin.
OL3:n käynnistyttyä ja uusien suurten aurinkovoimaloiden valmistuttua tuskin enää syntyy vastaavaa tilannetta kuin viime elokuussa, jolloin tuulivoimalat seisoivat tyynessä ja pörssisähkön keskihinta oli pientuottajankin iloksi 26 snt/kWh (alv0%).
Hinta ja suunta ratkaisee
Yksi tapa arvioida kannattaako paneelit hankkia on verrata sähköyhtiöstä saatavaa omaa kuukausittaista sähkön kulutusta mahdolliseen kuukausittaiseen
paneelituottoon. Sen osaa parhaiten ennustaa ”kokemusasiantuntija”, jolla on todellista tilastoa omasta aurinkosähkön tuotosta samalta alueelta mihin paneelit aikoo asentaa. Tämän laskelman katto on liki suoraan länteen, joten n. 4.92kWp paneelien tuottoarviota pudotettiin n. 20% etelään suunnatuista.
TE sopimukseen jumittuneelle, 11000kWh/v kulutuksella näyttäisi, että kahden ensimmäisen vuoden aikana sähkölaskuissa säästyisi n. 1700€.
Jos hinta palaa ”uuteen normaaliin”eli n. 9snt/kWh, 8 vuodessa säästöt olisivat 2275€. Länteen suunnatut paneelit eivät näyttäisivät kuolettuvan 10 vuodessa.
Kotitalousvähennys +säästöt tekisivät 5180€ ja hankintakustannus 6490€ eli maksettavaa jäisi 10 vuodessa vielä -1310€. Mutta jos paneelit suuntaa etelään, ne maksaisivat itsensä 10 vuodessa em. hintaoletuksilla.
Kannattavuuslaskelmat voivat heittää sitä kuuluisaa ”häränpyllyä”, koska sähkön hintakehitys on arvaamaton. Jos ilmastonmuutoksessa Norjan ja Ruotsin vesisäätövoima kuivuu, tyynisinä talvipäivinä on sähköpula - ja mahdollisesti myös elokuussa, joka on vähätuulisin kuukausi. Silloin pientuotannollakin tehdään tiliä.
Alla olevien laskelmien pohjana on käytetty Takakirveellä olevien paneeleiden todellisia tuotantolukuja.
![]() | Etelän_suunnan_paneelien_tuotto.JPG (106 kB) Arviolaskelma etelän suuntaan asennettujen 4,92kWp paneelien investoinnin kannattavuudesta. |
![]() | Lännen_suuntaan_asennettujen paneelien tuotto.JPG (102 kB) Arviolaskelma lännen suuntaan asennettujen 4,92kWp paneelien investoinnin kannattavuudesta. |
![]() Ilmari Saarelainen tähdittää yhden miehen komediaa Salossa. |
SYKSYLLÄ SALON TEATTERIIN
Nyt on omakotiyhdistyksen jäsenillä mahdollisuus lähteä katsomaan upeaa superhauskaa Parasta ennen- teatterikappaletta Salon Provinssiteatteriin sunnuntaina 15.10.2023.
Bussikuljetus teatteriin lähtee K-Supermarket Runosmäen pihalta (Korjasmäenkatu 1) kello 13.30 ja paluu samaan paikkaan teatteriesityksen jälkeen (noin kello 18.15). Hinta kuljetuksineen on 43 euroa/henkilö.
Teatterimatka toteutetaan, mikäli lähtijöitä on vähintään 30. Ilmoittaudu pikaisesti mukaan, kuitenkin viimeistään 15.8.2023 mennessä.
Sitovat ilmoittautumiset sähköpostilla: takakirveen.omakotiyhdistys@hotmail.com
Lisätietoja teatterikappaleesta: https://www.teatteriprovinssi.fi/ohjelmisto/
Superhauskassa yhden miehen komediassa kuulet ikääntymisestä ihan kaiken. Luvassa paljon, paljon osuvia faktoja eletystä elämästä!
![]() Hinnan lisäksi TE:n TPK-Louna sopimuksen tehneitä on hiertänyt irtisanomisehto, joka aiemmin oli 50€. Nyt joutuu maksamaan maksut oletetun kulutuksen mukaan sopimuskauden loppuun, ym. |
Sähkölaskuihin kompensaatiota
Valtiovalta on tehnyt joukon päätöksiä, joiden tarkoitus on pienentää kohtuuttomia sähkölaskuja. Tässä yhteenveto:
1) Väliaikainen ALV alennus
Sähkön ALV vero lasketaan 24%:sta 10%:iin väliaikaisesti ajalla 1.12.2022 - 30.4.2023. Sen saa vain energian kulutuksesta ja energiamaksusta, ei siirrosta, siirron perusmaksusta eikä sähköverosta. Alennus näkyy jo joulukuun laskussa, missä TPK:n sopimushinta on 24 snt/kWh eikä 27,10snt/kWh. Jos kulutus on 1000kWh/kk, TPK sopimuksella alennus on n. 30€/kk. Pörssisähkölaskuissa tämän pitäisi näkyä myös.
2) Kertakorvaus
Hallituksen esityksen mukaan sähkön käyttäjille maksetaan kertakorvaus takautuvasti 4kk ajalta tammi-huhtikuulta, jos sähköenergian hinta on ollut yli 10snt/kWh marras-joulukuun kulutuksen perusteella. Omavastuu on 90€, jonka ylittävältä osalta kertakorvaus on 50%. Hyvitys maksetaan sähköyhtiölle, joka vähentää sen sähkölaskuista. Esimerkki: jos sähköä kuluu 1000kWh/kk ja on TPK:n sähkösopimus, energiamaksut ovat n. 242€. Kun siitä vähennetään omavastuu 90€, hyvitys on (242€-90€)x0,5 = 76€/kk. Tammi - huhtikuulta hyvitys olisi 363€. Tuen enimmäismäärä on 700€/kk. Selväksi ei ole käynyt, miten lasketaan pörssisähköä käyttävien korvaus - päivittäisen keskihinnan vai jonkun muun arvion mukaan.
Sähköyhiöitä kismittää kertakoorvauksessa se, että ne joutuvat vääntämään softaa, josta tulee kustannuksia ja mikä ei ainakaan näytä olevan Turku Energiankaan vahvuuksia.
3) Verottajan sähkövähennys 2000€ ylittävältä osalta
Jos sähköenergian kulut ylittävät 2000€ tammi-huhtikuussa, voi verottajalta hakea ”sähkövähennystä”. Se kohdistuu 60%:iin energiamaksuista, jotka ylittävät 2 000 euroa. Siten jos energialasku on ollut 3000€ ko. aikana, sähkövähennys lasketaan vähentämällä omavastuu ja ottamalla lopusta 60%. Eli 3000€ - 2000e = 1000€ ja siitä 60% eli vähennys on 600€. Sähkövähennyksellä ja kotitalousvähennyksellä on yhteinen omavastuu 100€.
4) Kelan sähkötuki
Sähkötukea voi hakea Kelasta tammi-huhtikuun sähkölaskuista, jos ne ovat yhteensä yli 1600€ ja jos oma verokertymä vuoden aikana 2023 on pienempi kuin mitä olisi sähkövähennys. Kuluissa huomioidaan sähkön hinta sekä perusmaksu, ei sähkön siirtoa. Tukea voi hakea vuoden loppuun asti. Omavastuu on 400€/kk.
(Tiedote 28.1.2023, päivitetty)
![]() |
Biojätekompostin kimuranttia byrokratiaa
Biojätteen kompostointia vaativa laki perustuu EU direktiiviin, jossa asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kierrätystä halutaan kasvattaa.
LSJH viestitti, että kiinteistöllä tapahtuvasta biojätteen kompostoinnista piti ilmoittaa 31.1.2022 mennessä, mutta saman hengen vetoon kerrottiin, että ilmoituksen voi tehdä vielä 2023 loppupuolella. Postitse ei asiasta ole kuitenkaan mitään tiedotetta jaettu.
Ilmoitus on tehtävä, jos on jo aloittanut kompostoinnin tai kahden kuukauden jälkeen biojätteen kompostoinnin aloittamisesta.
Kompostori tai biojätekeräysastia oltava 19.7.2024.jälkeen
Kompostointimääräys koskee keittiöbiojätettä, mutta ei puutarhajätettä. Ilmeisesti porkkana omasta puutarhasta sisälle tuotuna on velvoitebiojätettä, ulkona ei. Monet ovat tehneet komposti-ilmoituksen pelossa, että pihaan ilmestyy LSJH:n määräämä biojätekeräysastia. Biojätteen komposti- tai keräysvelvoite koskee 19.7.2024 jälkeen kaikkia kiinteistöjä yli 10.000 asukkaan taajamissa. Turussa on siis pakko olla jompi kumpi -24 heinäkuun lopulla.
Vaikuttaa siltä, että on pienempi paha hankkia biokompostori ja ilmoittaa siitä, kuin joutua pakosta hankkimaan biojäteastia jätefirman tyhjennettäväksi 2 viikon välein. Halvimmat lämpökompostorit maksavat alle 200€ ja yhteiskompostori hyväksytään neljälle naapurille.
Monilokero (Quatro select) loppuu 1.10.2023
Nykyisen kaltainen monilokerokeräys lopetetaan 1.10.2023. Jos sitä haluaa jatkaa, pitää tehdä sopimus LSJH:n kanssa ja hankkia erikseen oma astia polttokelpoiselle - ja biojätteelle, ellei sitä kompostoi. Jatkossa monilokeroastiassa kerätään vain pakkausjätettä.
Käytännössä tämä aiheuttanee sen, että polttokelpoiselle ja biojätteelle tulee eri tyhjennysaikataulut. Biojäteastia pakollinen tyhjennysväli on kaksi viikkoa. Tyhjennysmaksu on 11,23€/kerta muualla LSJH:n alueella ja lienee sama myös Turussa - hintaa ei löydy LSJH:n sivustolta.
Uusi jäteasetus velvoittaa nykyistä tehokkaampaan erilliskeräykseen ja kierrätykseen
RAIMO OLLILA (Tiedote 28.1.2023, päivitetty 29.1.2023)
Ajankohtaista
Kännykkämasto Signalistinkadulle 29.1.2022 |
29.1.2022 |