Tietoa sähkön kilpailutuksesta ja suostumuksesta yhteystietojen luovuttamiseen löytyy tästä:
Sähkön kilpailutus
 

Jukolanpuiston kenttä 10.1.2022 puolen päivän aikoihin.

Jukolanpuiston luistelukenttä
otettiin vastaan innostuksella


Takakirves 10.1.2022
Jukolanpuisto on ollut lähiasukkaiden käytössä lauantaista 8.1.2022 alkaen "virallisesti" käytössä. Innostus on ollut jopa odotettua suurempi niin käyttäjien kuin talkoolaisten osalta. Kaiken lisäksi ilmat ovat suosineet, jopa näillä leveyksillä kovaksi luokiteltavissa -15C lukemissa on ennusteiden mukaan ainakin öisin liikuttu.

Valaistuksessa on vielä tätä kirjoitettaessa haasteensa, koska ne eivät ole olleet käytössä sitten -90 -luvun alun. Turvallisuussyistä ne on otettu pois käytöstä, mutta tänään kentällä oli liikuntaviraston miehet selvittelemässä ja testaamassa valoja. Ne toimivat ihan hyvin, mutta käyttöönotto vaatii vielä turvallisuussyistä asennustoimia. Oletettavasti ne saadaan kuntoon tällä viikolla.
 

Koronarajoitusten vuoksi pukukoppi ei ole käytössä. Penkkejä kentällä ei ole eikä kolia voi jättää luistelijoiden käytettäväksi, koska on pelättävissä, että ne joko rikotaan tai varastetaan.


 

Jäädytystä -5C pakkasessa 6.1.2022

Jukolanpuiston kenttä jäädytettiin
pitkän tauon jälkeen


Takakirves 6.1.2022
Jukolanpuiston kentän jäädytys aloitettiin talkoovoimin 5.1.2022 lähes 30 vuoden tauon jälkeen. Sääolosuhteet olivat nyt otolliset. Kentän jäädytystä ovat toivoneet alueelle muuttaneet lapsiperheet, jotka kaipasivat luistelumahdollisuutta lähempää kuin urheilupuisto tai Parkin kenttä. Ulkoluistelupaikkoja ei lähiseudulla juuri ole, koska edes Kärsämäen kenttä ei ainakaan vielä ole käytettävissä.


Omakotiyhdistys huolehti vielä -90 luvun vaihteessa Jukolanpuiston kentän jäädytyksestä. Sen jälkeen "pelisäännöt" muuttuivat mm. verotuksen suhteen niin, että jäädytyksestä maksettu kulukorvauksen luonteinen maksu tuli veronalaiseksi. Lisäksi tiettävästi EU:n määräyksestä alettiin vaatia ylläpitäjää vastaamaan kentän kunnosta - sen vastuun kaupunki olisi siirtänyt jäädyttäjälle. Tilanne on näiltä osin muuttunut paremmaksi ja kaupunki näkee vastuunsa vapaaehtoisesti tehtävässä työssä omakseen.
 



 

Syyskokous 4.11 Rientolan kahviossa.

Kuva Timo Halmekoski

Syyskokouksessa vaihtui hallituksen jäseniä


Rientolassa 4.11 pidetyssä syyskokouksessa vaihtui hallitukseen kolme jäsentä. Erovuoroisista jättäytyivät pois pitkään mukana olleet Päivi Koskinen-Kajuutti ja Jarkko Ylijoki sekä hieman lyhyemmän ajan hallituksessa istunut Anette Palanen. Kiitokset kaikille. Puheenjohtajalta vielä henkilökohtainen kiitos Päiville, joka on oikolukenut ja oikaissut rönsyilevää tekstiä ja asiaa tiedotteissa.

Hallitukseen valittiin uusiksi jäseniksi Markku Keränen ja Ilona Leimuranta Suolakankareentieltä sekä Kati Mäki Suovantien alkupäästä. Tervetuloa uudet ajamaan yhteisiä asioita.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuosikokous valitsi vuodelle 2022 Raimo Ollilan.

Uusi hallitus aakkosjärjestyksessä: Rami Haapasalo, Timo Halmekoski, Markku Keränen, Ilona Leimuranta, Toni Mattila, Kati Mäki, Mari Naaralainen, Juha Närvänen, Raimo Ollila,  Jan Sundberg, Juha Teräväinen.

Sääntöjen mukaisesti hallitus valitsi keskuudestaan 2022 toimihenkilöt seuraavasti: varapuheenjohtajaksi Mari Naaralainen, sihteeriksi Toni Mattila, rahaston hoitajaksi Jan Sundeberg ja TPK:n edustajaksi Raimo Ollila sekä Juha Teräväinen, joka hoitaa edelleen myös yhdistyksen peräkärryn vuokrausta.
 


 

Kevätkokous oli tavallista hiljaisempi koronan vuoksi ja siksi, ettei paikalla ollut ulkopuolista asiantuntijaa tms. kuten tavallisesti.

Kuva Timo Halmekoski

Kevätkokous hyväksyi tilinpäätöksen 2020 ja myönsi tili- ja vastuuvapauden

Sääntömääränien kevätkokous pystyttiin pitämään koronarajoitteiden mukaisissa olosuhteissa. Koska kokous pidettiin Rientolan isossa salissa, ei suojaetäisyyksien säilyttämisessä ollut ongelmia.
Avauksessa pj totesi, että kokouksen järjestämiseen oli "pakkorako", koska väliaikainen poikeuslaki päättyy 30.6.2021 ja enää ei voi sen turvin siirtää tai yhdistää sääntömääräisiä kokouksia.

Nyt kuitenkin kävi vielä niin, että kun tiedotteet oli jaettu, saatiin Patentti- ja Rekisterihallitukselta hyväksyntä sääntömuutoksille,  joissa hallitus mm. voi päättää kevät ja syyskokouksen yhdistämisestä poikkeavissa oloissa, järjestää nettiäänestyksiä ja etäosallistumisen.

Tällä kertaa kuitenkin päädyttiin siihen, että etäkokousta ei järjestetä, koska se ei ole tavallinen "Teams" "Zoom", kokous - koska niissä ollaan yleensä yksin oman tietokoneen ruudulla. Nyt isossa salissa jäisi osallistujien osallistuminen ja puheenvuorot kuulematta ilman, että paikalla olisi erikseen kamera- ja äänimies. Siksi päädyttiin siihen, että käytetään vain etä-äänestystä.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiinn Raimo Ollila ja sihteeriksi Toni Mattila.

Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi, jonka jälkeen kokousväelle esitettiin tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto, jonka jälkeen paikalla olijat ja nettiäänestykseen osallistuneet yksimielisesti hyväksyivät 2020 tilinpäätöksen. Äänestykseen netissä osallistui 14 jäsentä, paikalla jäseniä oli 10.

Kokouksen päätyttyä keskusteltiin kaavoituksesta ja valokuidusta, jota ollaan asentamassa Toukolankatu, RIitasuonkatu, Holpinkatu, Isohaarankatu alueelle. Todettiin, että hinta on korkea, kilpailevat teknologiat kuten koti-5G ja vastaavat ovat myös toimivia. Kiinteässä valokuidussa on etunsa, mutta ehkä kiusana on yhden operaattorin varassa toimiminen. Vaikka listalla on Lounea, sieltä ei vielä kevätkokousviikolla pystytty ilmoittamaan toimittaako yhtiö myös tänne nettiyhteyden.


 

Kaavamerkinnät, joilla korvataan "AP" eli asuin- ja pientaloalue.

Uusi yleiskaava 2029 TPK:n huolena

Turun Pientalojen Keskusjärjestö vetoaa kunnallisiin päättäjiin ja virkamiehiin, ettei Turussa enää kaavoitettaisi kerrostaloja pientaloalueille. Kaavoitus on johtanut jatkuviin kiistoihin ja uuvuttaviin oikeustaisteluihin, joissa hävinnyt osapuoli on ollut useimmiten omakotiasukas.

TPK:n näkemyksen mukaan Yleiskaava 2029 kiihdyttää  kehitystä, koska siitä on poistettu kaavoitusmerkintä “AP” eli pientalovaltainen asuinalue ja korvattu merkinnällä “A”.  Tämä mahdollistaa julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittamisen alueille, joihin nykyisessä kaavassa saa rakentaa vain pientaloja.

Pahemmalta omakotitorpparin kannalta näyttää kaavamerkintä, jossa on “A” ristikolla tai ruskealla katkoviivalla merkattuna - se on yleiskaavassa selitetty “Uusi tai olennaisesti muuttuva asuinalue, joilla maankäyttö tehostuu olennaisesti”.

 On syytä epäillä, että ”tehostaminen” tarkoittaa korkeita kivikerrostaloja eikä kaavamuutosta tarvita - koska se on mainittu käsittelyssä olevassa yleiskaava 2029:ssä.
Omakotitalossa ikänsä asunut saattaa tyrmistyä siitä, että “somessa” vakavissaan keskustellaan liian lähelle Turun keskustaa rakennetuista omakotialueista haittana, joka estää kaupunkikehityksen, “City-Turun” syntymisen. Korona-aikana on kuitenkin nähty, että keskustan läheiset pientaloalueet ovat olleet henkireikä ja kävelyretkien kohde myös ”Cityn” kerrostaloasuntojen asukkaille. Liian tiiviin rakentamisen jäljet näkyvät mm. Kirkkotiellä ja Herttuankulman suunnalla.


Rakentamisen kupla?

Turun hillitöntä rakentamista on perusteltu kaupungistumisella ja asukasluvun kasvulla: tosiasiassa se on ollut enimmillään n. 2000 ja viime vuonna 1500. Samaan aikaan Turusta on muuttanut lähikuntiin pääosin pientaloasuntoihin n. 3000 henkilöä.

 Turkuun on kaavoitettu uusia asuntoja 65-80.000 asukkaalle rakennettavaksi 10 vuoden sisällä. Nyt vuokra- ja myytäviä asuntoja Turussa on tyhjillään 2495 (6.5, oikotie.fi).
Asuntokunnan keskimääräinen koko on 1,9 henkilöä, se tarkoittaa, että jo nykyisten vapaana olevien asuntojen määrä mahdollistaisi 1,9 x 2495 eli 4740 henkilön muuton.

 Hyvä kysymys on kestääkö Turun palvelurakenne ja talous kuvitellun suurta kasvua. Työperäinen maahanmuuttokaan ei tapahdu kustannuksitta ainakaan huonosti palkattuihin alustateollisuuden tehtäviin.
RAIMO OLLILA


 

Uusi rakennusjärjestys keventää luvitusta

Turun kaupungin 1.3.2021 hyväksymä uusi rakennusjärjestys antaa nykyistä enemmän vapautta rakentamiseen. Nyt mm. Takakirveellä voi rakentaa ilman lupaa kooltaan enintään 20 m2 piharakennelman katoksineen. Piharakennelmia ovat esimerkiksi leikkimökki, kasvihuone ja vaja.

 Korona-aikana herännyttä tarvetta rakentaa omalle tontille etätyöpiste rakennusjärjestys ei suoraan hyväksy, mutta koska käsite rakennelma tai ”leikkimökki” on tulkinnallinen, se näyttäisi olevan luettavissa ”rakennelmaksi” kunhan pinta-ala jää alle 20m2.
 Kuvassa on kokeilumielessä tehdyt piirustukset pyörävaja-etätyöpisteestä, joka tulkittiin rakennusvalvonnan lupaneuvonnassa varovaisin sanakääntein hyväksyttäväksi. Lupaneuvonta muistutti erikseen, ettei tontilla entuudestaan saa olla kevytrakenteista rakennelmaa. Silloin rakennelma on mahdollista toteuttaa ilman toimenpideluvan hakemista.

 Rakennusjärjestyksen mukaan rakennelmaa ei saa sijoittaa asemakaavassa istutettavaksi tai luonnontilaisena säilytettäväksi määrätylle tontin osalle eikä käyttää autosuojana tai jätekatoksena.

 Tulisijaa ei rakennelmassa saa olla, sähköt ilmeisesti saa. Olennainen muistutus rakentajalle ilman lupaa tehtävässä toimenpiteessä on se, että rakentamisessa on noudatettava asemakaavan määräyksiä ja rakentamisen säädöksiä. Esimerkiksi etäisyys naapurin rajaan on säilytettävä, rakenteiden ja laitteiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille tarpeetonta haittaa.

Aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumpun asentamiseen ei jatkossa tarvita lupaa, paitsi kaupunginosissa I-IX.
Hulevesistä sanotaan nyt hyvin selvästi: hulevedet ehkäistään ja hyödynnetään syntypaikalla ja johdetaan pois ojalla tai painanteella ja vedet on imeytettävä kokonaan tai osittain omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sen sallivat.


 

Riitasuonkadun ja Pohjoiskaaren liittymän uudistus

 

Riitasuonkadun ja Pohjoiskaaren liittymän, nk. "Teboilin" risteyksen suunnitelmasta on nyt tehty virallinen kuulutus. Se on nähtävissä Turun kaupungin verkkosivustolla. Esitys näyttäisi parantavan jalankulkijoiden ja kevyenliikenteen turvallisuutta - lisäksi risteys muutetaan kiertoliittymäksi.

Heikkoutena esityksessä on se, että linja-autovarikon toimintaan Riitasuonkadulla ei ole tulossa muutoksia. Talleista peruuttelu nykyajan valtavavan suurilla busseilla aiheuttaa vaaratilanteita niin jalankulkijoille kuin autoilijoille.

 

Linkki muutosselosteeseen

 Katu- ja Puistosuunnitelmaselostus

Linkki piirrokseen Piirros