Tiedotteet ja juttuarkisto

Fingrid lainaa kotitalouksen akkuja tehoreserviksi ja maksaa siitä

Pientaloasukas ja ylipäänsä kuka tahansa, joka omistaa sähkömittarin ja maksaa sen lukemien mukaan sähköstä, on  "heitetty susille " eikä hän voi vaikuttaa hinnan muodostukseen. Hinta syntyy Nordpoolin sähköpörssissä niin pitkille sopimuksille kuin päivittäin pörssihinnoille.

Pörssisähkön merkillisyyksiin kuuluu se, että korkein hyväksytty tarjous määrittää kaikille tarjouksille saman hinnan. Von der Layenin turhan yksioikoinen esitys oli, että määrätään hinnalle yläraja.

Parempi  ja arvaamattomampi tapa olisi, että Fingrid määrättäisiin käyttämään yli 900 MW tehoreserviä kun ja jos erotus kalleimman ja seuraavaksi kallimpien tarjousten keskiarvon välillä ylittää kohtuuden. Silloin konfoijarit joutuisivat pelkäämään interventiota ja olemaan kohtuullisia tarjouksissa ja seuraamaan missä mennään. Nyt hintapiikit ovat Suomessa aiheutuneet suhteellisin pienistä pörssieristä. Hyvällä syyllä voi kysyä onko markkinoita manipuloitu. Energiaviraston pitäisi sitä valvoa, mutta onko sillä siihen resursseja? Todennäköisesti Fingridin tuuppaama lisäenergia tehoreservistä olisi pörssisääntöjen vastaista. Ehkä sääntöjä pitäisi muuttaa.  

Kuluttajalle ainoa vaihtoehto on pienentää kulutusta ja maksaa tai itkeä ja maksaa - ilman sähköä ei voi elää. 

Moni torppari on pistänyt katolle aurinkopaneelit, joilla voi hyvällä tuurilla leikata pörssisähkön piikit kesäpäivinä, mutta takaisinmaksu hyvissäkin olosuhteissa on 8-10 vuotta. Jos hankkii akuston, joita voi ladata päivisin aurinkopaneeleilla, maalis-syyskuun aikana riittävän suurella akkupatterilla ja paneelistolla voi pysyä liki omavaraisena - mutta takaisinmaksuaika pitenee entisestään.

Energiayhtiöt voisivat auttaa paneelisähkön varastoinnissa "virtuaaliakkuihin", mutta ovat hinnoitelleet ne sillä tavalla, että jopa Motiva varoittaa niiden tappiollisuudesta ja Helen niistä luopui kokonaan.

Mikä ihmeen taajuusreservi? 

Fingridin tehtävänä on pitää sähköverkon taajuus 50Hz:na, muuten koko sähköverkko voi kaatua ja siinä olevien laitteiden toiminta häirityä tai vaurioitua. Ensisijainen keino on tuoda verkkoon alle sekunnissa lisää tehoa nk. taajuusreservistä. Taajuus häiriintyy, jos kuorma kasvaa tai pienenee ”liikaa”. Taajuusreservistä tuodaan verkkoon lisää "tehoa", tarkoitus on kuitenkin vaikuttaa taajuuteen - siksi sitä kutsutaan taajuusreserviksi.

Koska ropeli- ja aurinkovoiman osuus nykyisin energian tuotannosta on huomattavan suuri, sähköverkko on aiempaa alttiimpi taajuushäiriöille. Vihreän energian voimaloissa ei ole inertiaa (hitautta), joka auttaa pitämään taajuuden oikeana. Sen sijaan kaikissa Suomen ja Ruotsin turbiinivoimaloissa (ydin-, vesi-, kivihiilivoimala) inertiaa synnyttää akseli, joka pyörii tahtigeneraattorin määräämänä 50 kertaa sekunnissa sähköverkon tahtiin.

Olkiluoto 3 ydinvoimalan akseli, joka pyörittää generaattoria, on 68m pitkä teräsmöhkäle ja painaa yli 200 tonnia - eli saman verran kuin 4 tukkirekkaa täydessä lastissa. Maalaisjärkikin sanoo, ettei sen taajuutta vauhtiin päästyään pienet muutokset verkossa hetkauta - mm. tämän akselin ansiota on Olkiluoto 3:n inertia - hitaus - joka tasapainottaa verkon taajuutta.

Uusiutuva energia vaatii nopeata reserviä
Turbiinilaitosten inertia ei kuitenkaan riitä ropelivoiman ja aurinkoenergian vuoksi - ne vaativat entistä nopeampaa reagointia tuotannon vaihteluihin. Siksi Fingrid tarvitsee taajuussäätöön myös akustoja - joita nyttemmin myös kotitaloudet voivat tarjota Fingridin käyttöön.

Taajuutta säädetään myös vesivoimalla, jonka säätö ja käyttöönotto sekä taajusvaihtelussa että tehonlisäyksessä on automatisoitu jo vuosikymmeniä sitten.

Onko reservimarkkinat 2020 -luvun bitcoin vai kupla?

Omakotitalossakin on mahdollisuus taajusreservituloihin

Yksittäisen akuston omistajan on käytännössä mahdoton päästä suoraan Fingridin maksamiin taajuusreservituloihin, koska akuston tehon pitäisi olla vähintään 1MW (= 100 kpl 10kW akkuja) ja lisäksi on teknisiä vaatimuksia jotka tulee täyttää sekä Fingridin testi toiminnallisuudesta, jotta voi olla reservimarkkinoiden toimija.

Siksi tarvitaan avuksi "aggregaattori"  (telemarkkinoiden rinnastaen voisi käyttää nimitystä taajuusreservioperaattori), joka yhdistää kotitalouksia riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi sähkömarkkinalain 497/2023 mukaisesti. 

Suomessa aggregaattoreita on synytynyt kuin sieniä sateella. Useimmat niistä myyvät akustoja suoralla kaupalla, omalla rahoituksella, leasing tms. sopimuksella. Tarjolla jo nyt kymmenkunta toimijaa ja lisää on tulossa

Teravoima (MUKAVA ENERGIA OY) 

Mielenkiitoisin ja jopa liian hyvältä kuulostaa "Teravoima", joka ei myy akkuja vaan "vuokraa" omalle 100kWh akustolleen tilan 5 vuodeksi. Akusto jää kiinteistöön 5 vuodeksi, vaikka sopimuksen tehnyt muuttaisi pois. Tämä on syytä huomioida jos myy talonsa.

Akuston sijoittamisesta saa korvauksena sähköä 4snt/kWh ja se sisältää siirtomaksun. Kuukausimaksua akustosta joutuu maksamaan 20€/kk. Akuston kapasiteetista saa omaan käyttöön 40kWh, mikä on liki 3 kertaa suurempi kuin useimpien leasing tai myyntiakkujen koko.

Teravoima ottaa haltuunsa sähköpalvelusopimuksen, mutta ei liittymää - se jää kiinteistön omistajalle. Jos on omat paneelit, sen tuottama sähkö jää maksutta omaan käyttöön tai ladataan tehoreserviksi akustoon eikä siitä tarvitse maksaa mitään. 

Jos paneeelit tuottavat vuodessa enemmän kuin mitä on kulutus, maksettavaksi jää vain  perusmaksu 20€!

Teravoima tekee oman tuloksensa kertoo tekevänsä oman tienestinsä
    - Fingridin tehoreservimaksuista
    - myymällä omille asiakkaille sähköä akuista silloin kun pörssisähkö on kalliimpaa
      kuin spot hinta silloin kun akku ladattiin. 
    - varastosähköä myydään myös varastoon muiden sähkön tuottajien akustoihin. 

Teravoimalla lienee erityissuhde kiinalaiseen akkutoimittajaansa – 100kWh maksaisi todennäköisesti 3-4 kertaa enemmän muilta akkutoimittajilta.

Murhe siitä, että taajuusreservimarkkinoiden tuotto vähenee reservitarjonnan kasvamisen vuoksi jää tässä businessmallissa Teravoimalle. Muissa riski tuottojen vähenemisestä on akuston omistajalla.

MUUT YHTIÖT

Kuten todettua, Fingridin päätös ottaa taajuusreservimarkkinoihin aggregaattorin kautta myös kotitaloudet, on nostanut odotuksia ja toivonkipinää kuluttajissa ja samalla synnyttänyt joukon start-upeja, jotka haluavat osansa syntyvästä markkinasta. Useimmat niistä ovat tähän asti asentaneet aurinkopaneeleja ja niille akuston lisääminen tuotevalikoimaan on luonnollinen jatke toiminnalle. Tehoreservimarkkinoille suuntautuminen vaatii kuitenkin ITC osaamista - enää ei ole kyse pelkistä asennettavista johdoista ja muttereista.

Alla olevat yhtiöt löytyvät helposti netistä, mutta varmuudella ensi vuoden puolella joukko on ainakin kaksinkertainen.

Energiolta leasing akusto tehoreserviin
Energio, jolla on toimipiste Raisiossa, toimittaa 10v leasing sopimuksella älykkään sähkövaraston. Energion akkuvarasto on mukana Fingridin rahallisesti korvaamassa tehoreservissä.

Cactos tekee itse akut
Muhoksella toimistoaan pitävä Cactos tarjoaa itse Kempeleessä valmistamiaan LiFePo4-akkumoduuleja akkuvarastoissaan. Minimikoko on 135kWh, mikä on liikaa monille pientaloilla. Pienin Cactos akusto vaatii 3x63A sulakkeet. Akut myydään leasing sopimuksella hintaan 750€/kk. Tämä voisi sopia esim. rivitaloille.  

Suomalainen Seron Oy
Aurinkopaneelien myyntiin ja asennuksiin erikoistunut Seron on tulossa vahvasti myös akusto ja taajuusreservimarkkinoille. Yritys on Facebookissa kertonut, että heillä on paraikaa menossa sertifiointi ja läpäisytestit pääsystä aggregaattoriksi Fingridin taajuusreservimarkkinoille.

Hatun noston arvoista on, että Seron-kotiakku on kehitetty ja valmistettu 70%:sti Suomessa. Akku on kehitetty Espoon Otaniemessä ja sen kokoonpano tapahtuu nykyaikaisissa tuotantotiloissa Uudellamaalla. Akun valmistaminen työllistää suomalaisia työntekijöitä ja verot maksetaan Suomeen. Yhitöllä on  kotimaisuudesta avainlipputunnus. Seron tekee asennuksia myös Turussa.

Powera Turusta
Turkulainen Powera ilmoittaa nettisivuillaan olevansa mukana Fingridin reservimarkkinoilla. Verkkosivuilta ei kuitenkaan löydy aiheesta muuta tietoa.
 

Apulaispormestari ei lämpene vuoktatonttien myyntialennukselle

Turussa tonttien vuokriin on kehitelty "uusi normaali", jossa pääoman tuottovaatimus on 4% ja kaiken lisäksi indeksiehto. Tarkoittaa sitä, että tontti maksetaan joka 25. vuosi uudestaan - indeksin vuoksi korko on pikavippifirmaa ankarampi.

Monilla alueilla on yli 70 vuottaa vanhoja vuokratontteja, joiden uudelleen maksu alkoi kolmatta kertaa. Siksi Takakirveen Oy esitti TPK:n tilaisuudessa apulaispormestari Elina Rantaselle, että kaupunki harkitsisi vuokrakauden päättyessä tarjota ostettavaksi vähintään 25% alennuksella jo kertaalleen maksettuja tontteja.

Rantanen väitti, että on kuntalain vastaista myydä tontteja alle markkinahinnan. Ja unohti samalla asian ytimen, että tontti on jo maksettu kerran 25 vuodessa tosi pahalla korolla. Lisäksi tontteja on myyty aiemminkin alennuksella vielä 2000 -luvulla, kun kaupunki tarvitsi rahaa. Tonttien arvon määrittää konsultti. Vuonna 2019 erään tontin arvoksi oli määrätty 70.000€ jolloin vuokra oli 2800€/v niin 2023 tontin indeksikorjattu arvo oli 81657€ ja vuokra silloin 3266€. Nousu on ollut kohtuuton kaikilla mittareilla.
RAIMO OLLILA

Pientalosäätiö hallitsee suvereenesti TPK:n luovuttamaa omaisuutta

TPK:n kokouksissa on keskusteltu viime aikoina Pientalosäätiöstä, jolta TPK vuokraa toimistotiloja. TPK:lla ei niihin ole todellisuudessa varaa, koska jäsenmaksutuloista suurin osa menee tilavuokrien maksuun. Pelkkä hoito- ja pääomavastike ylittävät putkiremontin jälkeen TPK:n jäsenmaksusaamiset. Säätiö haluaa niiden lisäksi markkihintaista vuokratuottoa.

Säätiö perustettiin TPK:n varoilla ja pohjakassana oli 600.000 mk arvoiset, As Oy Puutarhakatu 19:ssa sijaitsevat 224m2 osakkeet, jotka luovutettiin säätiölle. Säätiöiminen oli järkevä siksi, että omaisuuden hoito ja esim. tilojen vuokraaminen TPK:n hallituksen päätöksillä olisi ollut hidasta ja työlästä. Säännöissä on kuitenkin puute, koska TPK:lla ei ole käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa hallituksen kokoonpanoon eikä omaisuuden hoitoa koskeviin päätöksiin.

Säätiön hallitus on sääntöjen mukaan itse itseään täydentävä ja sen kuuluisi noudattaa TPK:n lausuntoa uusista hallituksen jäsenistä. Lisäksi sääntöjen mukaan säätiön pitäisi esittää vuosittain tilinpäätös TPK ry:lle, mitä ei ole tehty..

Vaikka säätiö lienee toiminut lain kirjaimen mukaan, säätiön alkuperäinen tarkoitusperä tuskin on ollut irrottautua TPK:sta autonomiseksi toimijaksi. Vaan sen olisi pitänyt tukea TPK;n jäsenyhdistyksiä sekä niiden toimintaa eikä päinvastoin kerätä keskusjärjestöltä vuokria..

Säätiön "säädekirja" ja säännöt sekä viimeiset 5 vuoden tilinpäätökset ovat PDF muodossa alla.

TAKAKIRVEEN OMAKOTIYHDISTYKSEN VIINI-ILTA PERJANTAINA 28.3.2025 KLO 19 JARKKO NIEMINEN AREENALLA

Viinin makumaailma on uskomattoman laaja ja monipuolinen. Se vaihtelee kevyistä ja raikkaista valkoviineistä täyteläisiin ja voimakkaisiin punaviineihin. Aromit voivat tuoda mieleen hedelmiä, kukkia, mausteita, maata tai jopa savua.

Jokainen viini on oma ainutlaatuinen elämyksensä, ja sen maistaminen on kuin matkustaisi hetkeksi toiseen maailmaan. Tällä kertaa illan teemana ovat laadukkaat kuohuviinit aina proseccosta shampanjaan unohtamatta mukavaa pientä purtavaa.

Osallistumismaksu on 35 €/ hlö yhdistyksen tarjotessa viinimestari Peetu Eklundin johdatukset maisteltaviin viineihin. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä, ilmoittautuminen viimeistään 23.3.2025

OHJE
1. Täytä ensiksi ilmoittautumislomake - silloin tiedät mahduitko tilaisuuteen.Jos osallistujia on kaksi, ilmoita molemmat osallistujat erikseen.
2. Avaa maksulomake ja maksa enintään kahden osallistujan osallistumismaksu

Sitovat ilmoittautumiset.

Olethan muistanut maksaa jäsenmaksun? Ilmoittautuneista toisen on oltava yhdistyksen jäsen.
 

TPK:n vaalipaneelissa riitti puhetta

TPK:n kuntavaalipaneeli 27.3.2025

Turun Yliopiston tiloissa pidetyssä TPK:n vaalipaneelissa oli esiintyivät puolueensa ykkösnimiä kuten Elina Rantanen (Vihr.), Sini Ruohonen (Kok.), Pia Elo (SDP), Ville Auvinen (KD), Juha Anttila (PS), Nicke Wulff (RKP), Perttu Helin (Kesk.), Mirka Muukkonen (Vas.).

Tilaisuus aloitettiin suoraan asialla: jokaiselta jossa pyydettiin talouteen kolmesta - viiteen kohtaa, jota he pitivät tärkeänä.

Yhteinen näkemys oli, että käyttötalous pitäisi saada toimimaan niin, että tulot ylittävät toiminnan menot. Kun kysyttiin onko taloutta hoidettu hyvin, kun oikaistu lainakanta on kasvanut kymmenkertaiseksi vuodesta 2022 ja kokonaislainakanta ilman ratikkaa on 2,5miljardia, sormi osoitti edellisiin päättäjiin.

Jotenkin jäi vaikutelma, että velkataakka ei tosissaan hirvittänyt ketään. Selitys kestokyvyn ylittävälle investointitahdille ja velkaantumiselle oli "pakkorako", koska korjauksia ym. ei ole tehty ajoissa.

Ehdokkaat korostivat sitä, että investoinnit kouluihin ja päiväkoteihin ovat pakollisia, koska ne ovat olleet monesti terveydelle haitallisia.

Tästä "epäilevä Tuomas" kysyisi onko tosiaan n. 1,3 miljardia mennyt vain tärkeisiin investointeihin - entä Logomo silta, Funikulaari, torin päällystämiseen ja lämmittämiseen, Fuuga, etc. Olisiko esim. Fuuga, ym. hankkeita pitänyt siirtää myöhemmäksi ja keskittyä hoitamaan kunnan perustehtävät. Silläkin uhalla, ettei Turku saavuta v. 2029 ensimmäisenä kaupunkina maapallolla ilmastotavoitteita - jotka toteutuvat korkeintaan paperilla.

Ville Auvinen (KD) kuitenkin totesi, että hän siirtäisi ainakin historiamuseon tulevaisuuteen eikä kannata ratikkaa taloussyistä. Auvisen mielestä Länsirata kuitenkin tarvitaan, koska se sitoisi pääkaupunkiseudun osaksi työssäkäyntialuetta ja on huoltovarmuuden kannalta merkityksellinen.

Mirka Muukkonen (Vas.) korosti sitä, että investoinnit on nähtävä erillisenä käyttötalouteen nähden. Kysyä voi miksi "sopeutustoimet" kohdistuvat käyttötalouteen jos investointimenojen vuoksi rahat eivät riitä - eli irtisanotaan henkilöstöä palveluista. Muukkonenkin on ratikan kannattajia ja uskoo, että sillä estetään segregaatiota. Sen verran hän heitti palloa valtiolle, että Turun pitäisi saada sama tuki kuin muutkin kaupungit ja ellei sitä tule, ollaan uuden edessä.

Sini Ruohonen (Kok.) perusteli myönteistä kantaansa ratikkaan sillä, että siihen on jo mennyt niin paljon rahaa, ettei sitä voi jättää tekemättä. Mutta lupasi kuitenkin, ettei päätöstä tehdä ennen kuin kustannukset selviävät. Lisäksi hän näki ratikan kaupunkikehityshankkeena, joka vie Turkua eteenpäin. Ihmetellä voi, oliko hänkään lukenut FCG:n selvityksiä, joissa todetaan ratikan olevan kuntataloudelle tappiollisen eikä sen tulovaikutus riitä edes käyttömenojen kattamiseen. Tai onko tietoinen, että vuosikate ei ilman ratikkaakaan riitä edes nykylainojen vuosimaksuihin.

Perttu Helin (Kesk.) ihmetteli sitä, että Turku vuokraa 7% vuosivuokralla liikuntatiloja Artukaisista, kun lainaa saa 2,4%:lla ostaa tilat omaksi eikä vuokratarjouksia edes kilpailutettu. Ratikkaa hän vastusti sekä kustannusten että kaupunkiluonnon häviämisen vuoksi, vaikka kolleegat vieressä kovin korostivat "luontoarvojen ja lähiluonnon" merkitystä.

Helin totesi, että jos raitiotie esim. jatketaan Runosmäkeen metsän läpi, siinä nimenomaan tuhotaan lähiluontoa. Hänen mielestään koulut pitäisi olla lähikouluja niin, että oppilaat tulisivat kouluun pyörällä tai kävelemällä. Helin sanoi näkevänsä selvästi eron oppilaissa, jotka tulevat omin jaloin tai fillarilla oppiahjoonsa verrattuna bussilla kulkeviin tai niihin, jotka tuodaan autolla - sekä käytöksessä että oppimisessa.

Lisäksi hän esitti, että jokaisen lapsen ulottuvilla pitäisi olla lähimetsä tai ainakin alue, jonne pääsisi ilman saattajaa "seikkailemaan" turvallisesti. (Puhui selvästi Takakirveestä  )

Nicke Wulff (RKP) korosti rakentamisen luvituksen nopeuttamista, mutta muistutti, että toisinaan hankkeet ovat niin hankalia, että niihin menee aikaa ja usein myös hakija hidastaa huonoilla lupahakemuksilla prosessia.
Näin varmaan on, mutta jos omakotitalosta haaveileva tilaa valmistalon, joita on maahan rakennettu satoja, sen lupaprosessin ei pitäisi kestää kauemmin kuin 2-3 tuntia - tai käsittelijän on syytä vaihtaa ammattia. Mitään lisäarvoa lupahakemusten pyörittämisestä digitaalisesti tai paperilla ei synny hakijalle eikä kaupungille: rakennuspaikka, rakennusoikeus, hakijan tiedot, kaava - mitä muuta pitäisi lupakäsittelijän ylipäänsä selvitellä? Vastuu on kuitenkin talotoimittajalla vielä vuosia sen jälkeen kun torppa on pystyssä.

Elina Rantasen(Vihr) ristiriitaista puhetta on vaikea ymmärtää: samassa lauseessa puhutaan lähiluonnosta ja tiiviistä kaupunkirakenteesta, Kirstinpuiston ja Linnafältin kaltaisista kerrostaloalueista. Jossa ainoa "lähiluonto" on yksittäinen voikukka, joka tunkee väkisin asfaltista läpi. Kummallista on samassa yhteydessä esiintyä "ihmisten puolueena" ja tunkea ihmiset kerrostalokoppeihin, joissa ainoa näkymä on naapuritalon seinä ja lähiluonto siinä kasvava jäkälä. Asuuko yksikään kaavan hyväksyneistä Kirstinpuistossa tai Linnafältissä?

Rantanen kannattaa ratikkaa yksiselitteisesti tietämättä sen kustannuksia ja olettaa, että se jollain taikatempulla kustantaa itsensä ja 3,5miljardiin nousevan kokonaisvelan. Oudointa on väite, että "tutkimukset" osoittavat ratikan olevan edistävän kaupunkikehitystä.

Turun konsulttitoimisto FCG:llä tehty selvitys kuitenkin osoittaa, että ainakaan kuntataloutta ratikka ei "kehitä". Sen en tuomat lisät veroihin ja valtionosuuksiin eivät riitä edes 163 miljoonan käyttömenoin seuraavana 25 vuotena. Eikä euroakaan jää pätkäratikan investointimenoihin. Samassa selvityksessä todetaan, että kaupunki kasvaa ilman ratikkaakin - jos se ei olekaan enää joukkoliikenne- eikä "kaupunkikehityshanke", mikä se on?

Juha Anttila (PS) ihmetteli kuinka huonossa kunnossa Hki-Turku rata on matkustaessaan ko. välin viime kesänä junalla - päinvastoin kuin mitä Itä-Suomessa käydessään, jossa meno oli tasaista ja nopeaa.
Hän ilmoittautui Länsiradan kannattajaksi, mutta vastustaa ratikkaa. Anttila kaipasi kaavoituksella erityisesti lisää rivitaloja ja pientaloasumista, jotta hyvät veronmaksajat eivät muuttaisi naapurikuntiin.
Ratikkaa Anttila ei kannata, mutta on valmis muiden paneeleihin osallistuvien tapaan "kurittamaan" skuuttikuskeja ja yhtiöitä. (henkilökohtaisesti ihailen ylvästä ryhtiä, jonka skuuttikuski ajaessaan pakosta ottaa).

En tiedä mitä "kuriin" saattaminen käytännössä tarkoittaa, holtittomasta ajotavasta tai kulkuväylälle jättämisestä tuskin voi rokottaa vuokrayhtiöitäkään.

Pia Elo (SDP) väitti lainakannan nousun olevan edellisten valtuustojen päättäjien syytä, koska tarvittavia investointeja ei ole tehty ajoissa. Osin pitää paikkansa, keskittyä olisi kuitenkin pitänyt kunnossapitoon, ettei kouluja ja päiväkoteja jouduta 30 vuoden välein.
Sen luulisi olevan "vihreä" tavoite kaikille. Elo esiintyi rakentavasti ja näki Turun kehityksessä hyvää, mutta ei antanut vastauksia miten velkataakasta selvitään "kuivin" jaloin. Elokin kannattaa ratikkaa, mutta enemmän varauksella ja kustannusten kokonaisarvion perusteella, kun ne lopulta selviävät.

Vaikuttaa, että ratikan kannattajilla tärkein peruste on segregaation ehkäiseminen. Kun kuunteli panelisteja, nousee väistämättä ajatus, että se on "ulkoistettu" suomenkielisten lasten niskoille, koska soteammattilaiset eivät siihen pysty. Näin kävi vasaramäkeläisille, jotka menettänevät lähikoulunsa ja lapset siirretään 1000 oppilaan Karhunaukion kouluun.

Arja Ihon vetoomus nykyisten turkulaisten puolesta
Tilaisuuden lopuksi TPK:n puheenjohtaja Arja Iho muistutti pormestariehdokkaita ja puolueiden edustajia siitä, että vaikuttaa kuin kaikki hankkeet keskittyisivät siihen miten houkutellaan uusia asukkaita ja mitä hyvää heille olisi tarjolla. Samalla unohtaen tämän kaupungin rakentaneet nykyiset asukkaat ja mikäli edut ovat ristiriidassa esimerkiksi kaavoituksessa, kasvutavoite ajaa ohi heidän etunsa.

Vaalipaneelissa oli erimielisyyksistä huolimatta hyvä henki - oikeastaan hämmästytti kaikkien panelistien hyvä ulosanti ja esiintyminen. Kiitos heille.

(Juttu on omia näkemyksiä paneelista, muitakin "totuuksia" lienee)

RAIMO OLLILA

Puheenjohtajalta

Muutoksen tuulia 
Takakirveellä

(13.2.2025)
 Kaupungistumisen kiihtyessä myös Takakirves kohtaa välttämättömiä muutoksia. Turun väkiluku kasvaa nyt ennätysvauhtia ja pientalotonttien tarjontaa halutaan kasvattaa hyvillä paikoilla palveluiden läheisyydessä. 

 Saamme olla ylpeitä siitä, että alueemme on osa tätä pormestariohjelman tavoitetta. Alueella tehtävien asemakaavamuutosten periaatteena on se, etteivät alueen tärkeimmät kaupunkikuvalliset ominaispiirteet vaarannu. 

 Tosiasia kuitenkin on se, että asumisemme tiivistyy tonttijakojen ja täydennysrakentamisen seurauksena. 
 Asukkaina meidän on hyvä ylläpitää keskustelua omista tarpeista, toiveista ja huolista, jotta nykyisten asunnonomistajien oikeudet ja edut tulisivat huomioiduiksi päätöksiä tehdessä.
Tulevaisuuden odotukset ja tarpeet vaikuttavat aikaan, jota elämme, siinä määrin, että alueellinen kehitys muutoksineen on väistämätöntä. Paras tapamme vaikuttaa siihen, miltä Takakirves näyttää seuraaville sukupolville, on positiivinen ja samalla kriittisesti asioita pohtiva dialogi kaupungin päättäjien kanssa.
 Tässä keskustelussa omakotiyhdistyksellä on tärkeä tehtävä. 

MARKKU KERÄNEN

Syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi Markku Keränen

Uudeksi Takakirveen Omakotiyhdistyksen puheenjohtajaksi valittii 6.11.2024 Rientolassa pidetyssä syyskokouksessa Markku Keränen.  Hänen toimikautensa alkaa virallisesti vuoden vaihteessa.

Hallitukseen valittiin uudelleen erovuoroiset Timo Tenhunen, Jan Sundberg,Toni Mattila, Rami Haapasalo, Juha Teräväinen, Katri Koskela.

Toiselle kaudelle siirtyvät , Ilona Leimuranta,Timo Halmekoski, Juha Närvänen

Lisäksi Raimo Ollila valittiin hallitukseen puheenjohtaksi siirtyvän Markku Keräsen tilalle.

Toiminnantarkastajiksi valittii Kari Ruutti ja Sirkka Hiltunen.

Budjetti ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin hallituksen esityksen mukaisesti
 

Turun velka moninkertaistuu ilman ratikkaakin

(13.2.2025)
Turun kokonaisvelka eli kaupungin ja tytäryhtiöiden laina yhteensä oli 2022 n.736 miljoonaa ja nousee vuoteen 2028 jo 2,5 miljardiin - ilman ratikan kustannuksia. Tänä vuonna velka ylittää kokonaislainakantaan osalta 6800€/asukas, vaikka pormestarisopimuksen velkakatto on 3390€/asukas. 

 Jos velka/asukas esitetään ”oikaistulle” lainakannalle, joka ei sisällä tytäryhtiölainoja, niin velkakatto alittuu juuri ja juuri. Se ei meitä turkulaisia "velanmaksajia" lohduta, sillä kansliapäällikön arvio oikaistun velan kasvusta 1,53 miiljardiin vuoteen 2028 tekee silti 7388€/asukas.  Kansliapäällikön mukaan ratikka eikä Länsirata eivät sisälly kumpaankaan lainakantaan, koska niiden kustannuksia ei tiedetä eikä niistä ole päätöksiä.

 Koska tytäryhtiöiden palvelujen ostosopimuksen tekee  Turun kaupunki ja palveluja ostavat kuntalaiset, velat maksaa lopulta turkulainen veronmaksaja, olipa laskutapa mikä tahansa. Jos esim. Turun Raitiotie Oy ja Länsirata Oy syntyvät, niiden lainat maksaa Turun kaupunki - turkulaiset, koska lipputulot eivät siihen riitä.

 Turun johto näyttäisi luottavan siihen, että väestön kasvusta ja kiinteistörakentamisesta löytyisi tulot velkojen maksamiseen. Kansliapäällikön luvut kuitenkin osoittavat, että tilikausien tulos on juuri ja juuri plussalla viime vuonna (2024), jatkossa arvio ennustaa tappiota vuosiksi eteenpäin, vaikka väestö kasvaa ennätysvauhtia.

Jos ratikka tehdään, sen kustannukset ovat niin suuret, että Turun oman konsultin FCG:n laskelmissa vaikutus on talouteen negatiivinen tuloverot + kiinteistövero + yhteisöverot + valtionosuudet ovat FCG:n mukaan vajaat 153 kumulatiivisesti 2025 - 2055 ja nettokäyttökustannukset -168 miljoonaa - joten asukasluvun kasvun kokonaisvaikutus on - 16 miljoonaa 400-500M€ investoinnilla. 
Kansliapäällikön käsitys oli, että 2024 maanmyynti ja satunnaiset sijoitustuotot olivat kertaluoneisia eikä niitä ole jatkossa tiedossa.

Väestön uskotaan ja halutaan kasvavan 288.000:een ratikan boostilla vuoteen 2050. Esitetyt luvut löytyvät googlaamalla ”Turun talousarvio 2025-2027” ja ” Turun ratikan kuntatalous”.
RAIMO OLLILA

Meneekö Turku Energia myyntiin velkojen vuoksi?

Kun kuntien velka käy ylivoimaiseksi hallita, niin tekoäly Chatgpt ja kansantaloustieteilijät esittävät ratkaisuksi omaisuuden myyntiä. Mikäli Turun velkaa ei saada aisoihin, ei olisi ihme, jos joku konsultti tätä ehdottaisi Turun johdolle.

Turussa ulko- ja kotimaisia pääomasijoittajia houkuttaa Turku Energia (TE) ja sen omistama Turun Sähköverkot Oy, joka  hallinnoi siirtoverkkoja ja sähkönsiirtomaksuja. Vaikka Turun omistajapolitiikkaan oli kirjattu jaksolle 2022-2025 maininta, että "luonnolliset monopolit tulee säilyttää kaupunkikonsernin omistuksessa", Sinuhea lainaten "se on kärpästen surinaa korvissani" jos pormestarinelikko niin päättää.

Esimerkki on läheltä: Porin Energiasta 49% myytiin ruotsalaiselle pääomasijoittajalle Polhem Infralle 360M€:lla.  Siellä edessä on väistämättä hintojen nousu, vaikka kyse on vähemmistöosakkuudesta: sijoittajalla on oikeus vaatia sijoitukselleen tuottoa, jolla maksetaan ostoinvestointi ja saadaan voittoa jaettavaksi osakkaille.

Kaupungin omistuksessakin on ongelmansa: päättäjät kokevat olevansa omistajia tai ainakin omistajan - veronmaksajan - valtuuttamia tekemään myyntipäätöksiä kuten useissa kunnissa on käynyt.

Voisiko Sähköverkot Oy:n muuttaa osuuskunnaksi?
Lisäksi kunnat eivät ole halukkaita kunnallisveron nostamiseen, vaan käyttävät yhtiöidensä tuloksen piiloverona milloin mihinkin tarkoitukseen eivätkä jätä sitä edes yhtiöidensä kehittämiseen. Sähköverkot Oy;kin tarvitsisi voittonsa kaapelointiin - nyt huhut kertovat, että siirtomaksuihin olisi tulossa korotus, vaikka voitto on ollut hyvä.

Radikaali päätös olisi tehdä Sähköverkot Oy:sta osuuskunta. Ne toimivat hyvin markkinataloudessa ja jäsenistö saa bonuksia kuten S-ryhmässä ja OP:ssa. Osuuskunnan myyminenkin vastoin jäsenistön tahtoa on vaikeaa - tietty säännöissä se lopulta ratkaistaan.

Turun Sähköverkot Oy on tärkeämpi kuin Turku Energia
Omakotiasujalle TE:n sähkönmyynti ei ole niin tärkeä kuin siirtoverkot, koska energian voi kilpailuttaa. TE:n kaukolämmöstä luopumisesta kerrostalot eivät innostu. Näyttöä on, että hinta on noussut jopa 30% kun pääomasijoittaja otti ohjat. 

Turussa sähkönsiirto on nyt Suomen edullisinta ja silti Sähköverkot Oy:n liikevoittoprosentti vuonna 2023  oli huikea 35,1%. Tuloskin 13M€, mutta se tuskin riittäisi pääomasijoittajille.  

Tulos osoittaa, ettei Sähköverkot Oy ole piiloverottanut turkulaisia. Jos verkot myydään, siirtomaksu nousee väistämättä pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden tasolle ja ylikin 6-7snt/kWh. Omakotiliiton tilastosta selviää, että esim. Caruna Oy:n asiakkaalla 10.000kWh kulutuksella siirtomaksu + vero + perusmaksu on 11,30snt/kWh. Turun Sähköverkot Oy:n asiakkaalla 5,63snt/kWh.
 
Miksi Turku Energian myyntiä ei tulisi edes harkita?

1) Edullinen siirtohinta on vihreän siirtymän investoinneissa Turulle merkittävä kilpailuetu 
2) Siirtomaksut nousevat rajusti, jos Sähköverkot Oy myydään.
3) Huoltovarmuus - kukaan ei tiedä mihin osakkeet päätyvät.
4) Turku menettää osingot ja verotuotot katoavat monesti osakaslainoina veroparatiiseihin.
5) TE on turkulaisten omaisuutta, ei poliittikkojen - (osuuskuntana saisi bonuksia?).
 
Äänestäjien pitäisi saada tietää ehdokkaansa kanta TE:n myyntiin - jos sen katsoo tärkeäksi.
RAIMO OLLILA
 

Katri Koskela ehdolla puheenjohtajaksi

 Markku Keränen jättää puheenjohtajan tehtävät. Hän totesi, ettei sesonkiyrittäjänä ehdi paneutua varsinkaan edunvalvontaan sillä intensiteetillä minkä kokee tarvittavan tehtävän hoitamiseksi läpi vuoden. 
 Hallitus kiittää Markkua varsinkin yli odotusten suosiota saaneista viini-illoista ja lohikeitosta vuosikokouksessa. Toivottavasti saamme häneltä apua niihin jatkossakin.

Hallitus pyysi Katri Koskelaa ehdokkaaksi yhdistyksen puheenjohtajaksi, johon hän pienen suostuttelun jälkeen lupautuikin. 

 Vuosikokouksessa voi esittää muitakin ehdokkaita. ”Yhdistyksestä löytyy pientaloasumisen edunvalvonnan konkareita, joten toimintaan mukaan hyppääminen on ollut mutkatonta ja mielenkiintoista”, Katri toteaa. 

 ”Edunvalvonnan lisäksi tavoitteena on jatkossakin järjestää vapaamuotoista yhdessäoloa ja toimintaa jäsenillemme. Aiempina vuosina mm. pihakirppikset, luistelukentän ylläpito, viini-illat ja retket ovat koonneet alueen asukkaita yhteen”, Katri jatkaa.
 
”Kuulemme mielellämme ideoita ja ehdotuksia tulevaisuudessa järjestettävistä tapahtumista. 
 Suunnitelmissa on juhlistaa Jukolanpuiston uutta monitoimikenttää, joka saatiin alueelle omakotiyhdistyksemme aktiivisen jäsenen Juha Teräväisen aloitteesta”, toteaa Katri lopuksi.
RAIMO OLLILA